Kokemukseni huulientäytöstä

Kokemukseni huulientäytöstä

Päätin tulla tänään kertomaan teille parin viikon takaisesta hoidostani, jonka kävin ottamassa eräällä kauneusklinikalla. Pitkän harkinnan lopputuloksena, päätin käydä täyttämässä huuliani hieman. Ylähuuleni on aina ollut, huomattavasti pienempi, kuin alahuuleni. Operaation tavoitteena oli siis tehdä huulistani tasapainoisemman näköiset. Kerron nyt, kuinka huulten täyttö sujui, ja mitä mieltä olen lopputuloksesta.

Matkasin Helsinkiin, kauneusklinikalle, jossa minua odotti mukava hoitajani, Maria, joka on ollut alalla jo 17 vuoden ajan. Hän siis tietää, mitä tekee. Luotin Mariaan senkin takia, että ystäväni oli suositellut häntä minulle. Tiedän, että voin luottaa ystävääni, sitä paitsi, olin nähnyt hänen täytetyt huulensa omin silmin, eivätkä ne näyttäneet yhtään epäluonnollisilta, tai ankkamaisilta, mitä olin pelännyt. Hänestä ei voinut sanoa, että hänen huulinsa olisi käyttänyt täyteaineita, jos ei sitä tiennyt. Juuri sellaista luonnollista lopputulosta, mikä ystävieni huuliin oli onnistuttu saamaan aikaan, minäkin tavoittelin.

Olen, jos totta puhutaan, miettinyt huulteni täyttöä, jo vuosien ajan. Se onkin jotain, jota kannattaa harkita, ja pitkän harkinnankin jälkeen, tehdä kohtuudella. Joskus, kun oma silmä, tavallaan tottuu täyteaineisiin, niin on helppo mennä liiallisuuksiin. Monille ihmisille käy niin, että he addiktoituvat kasvojensa muokkaamiseen niin paljon, että aina löytyy jotakin uutta korjattavaa. En halua, että minulle käy niin. Jotkut eivät myöskään huomaa, kuinka epäluonnollisilta, ja ei ollenkaan kauniilta, he näyttävät, kun ovat laittaneet, esimerkiksi huuliinsa liikaa täytettä. Kohtuus kaikessa. Miksi se kohtuus, on sitten niin vaikeaa saavuttaa? Kuinka löytää kultainen keskitie, niin tässä, kuin kaikissa muissakin asioissa. Yhtä hyvin, ihminen voi olla addiktoitunut huumeisiin, ruokaan, tai kauneusleikkauksiin. Tosin jokaisen addiktion vaikutukset ovat aina erilaiset, ja riippuvat myös siitä, kuinka vaikea addiktio on kyseessä. Esimerkiksi ruoka, tai huumeet vaikuttavat ihmiseen todella eri tavoin, verrattuna toisiinsa, kuten jokainen varmasti ymmärtää. Silti addiktiot voivat olla ihmiselle aivan yhtä vaarallisia. Liika ruokakin voi tappaa. Jos on niin ylipainoinen, että ei pääse enää liikkumaan omasta kotoa, tai omasta sämgystä, ja ei pysty huolehtimaan itsestään, niin ylensyömiseen voi kuolla.

Olen aina miettinyt, kun olen harkinnut kauneuskirurgisia toimenpiteitä, tai edes täyteaineiden laitattamista, niitä ihmisiä, jotka addiktoituvat siihen. Mitä, jos minustakin tulee sellainen ankkahuuli? Mitä jos en osaa lopettaa ajoissa? Entä jos alan näyttää ihan hirveältä kaikkien muiden silmissä, mutta itse en huomaa sitä, ennen kuin on liian myöhäistä? Entä jos siinä vaiheessa, kun tajuan näyttäväni täysin hirveältä, ja epäluonnolliselta, olen ehtinyt pilaamaan kasvoni, ja ymmärrän sen liian myöhään. Useimmissa tapauksissa pelko on turha, sillä melkein kaikki ihmiset osaavat pitää kohtuuden toimenpiteiden kanssa. Se, että mediassa on jatkuvasti esillä ihmisiä, jotka ovat pilanneet kasvonsa kauneusleikkauksilla, vahvistaa meidän käsitystämme siitä, että kaikki ihmiset, jotka ottavat kauneusleikkauksia, tai täyteaineita, ovat jollain tavoin addiktoituneita siihen, eivätkä pysty lopettamaan, tai tekemään sitä kohtuudella. Se ei ole totta, mutta yleensä sellaisia ihmisiä ei vain näe niin paljoa, sillä niistä ihmisistä ei monestikaan huomaa, että he ovat tehneet itselleen jotain. Se onkin omasta mielestäni tarkoitus, että näyttäisi niin luonnolliselta, ettei kukaan voi huomata, ainakaan ensisilmäyksellä, että kasvoille on tehty jotakin.

Pitkän pohdinnan, ja asioiden ajattelun jälkeen, päätin kuitenkin itse, että menen laittamaan huuliini täytettä. Sen jälkeen tulikin sen aika, että aloin miettimään, mikä täyteaine olisi tarkoitukseen sopivin. Tässä auttoi onneksi paljon, klinikan asiantunteva henkilökunta. Yksin en olisi välttämättä osannut tehdä oikeaa päätöstä. Sitä ei tulisikaan tehdä yksin, vaan yhdessä ammattilaisen kanssa, joka tietää aineiden soveltuvuuden, ja niiden vaikutukset täysin. Päädyimme lopulta hyaluronihappo-pohjaiseen täyteaineeseen, jonka vaikutus ei ole pysyvä. Aine pysyy huulissa muutamista kuukausista muutamiin vuosiin, riippuen siitä, kuinka suuri pitoisuus hyaluronihappoa, kyseisessä täyteaineessa on. Totta kai vaikutukset ovat myös yksilöllisiä, toisilla aineet pysyvät kauemmin, kuin toisilla.

Itse hoito sattui vähemmän, kuin mitä olin odottanut, mutta kyllä se silti kirpaisi mukavasti. Kipua lisää se, kun näkee pitkän piikin edessään, jolla joku aikoo pistää sinua huuleen. Ei se kivalta tunnu, mutta kauneuden eteen pitää kärsiä, vai miten se meni? Päätimme myös, että laitamme ainoastaan vähän kerrallaan, sillä ainetta saa kyllä laitettua lisää, mutta on vaikeampi ottaa pois. Heti hoidon jälkeen huulet olivat melko turvoksissa, joten näytin hetken aikaa, jopa ankalta. Tiesin kuitenkin, että turvotus laskee, eivätkä huuleni jää sellaiseksi. Turvotus hävisi jo ensimmäisen yön aikana, miltei puoleen edellisestä, ja siitä sitten tasoittui pikku hiljaa, seuraavan kahden viikon aikana. Hoidon lopputulos oli juuri sellainen, kuin olin toivonutkin. Ei mitenkään överi, mutta tasapainotti ylä- ja alahuulen välistä kokoeroa mukavasti. Nyt huuleni näyttävät entistä enemmän siltä, että ne kuuluvat yhteen. Täytyy sanoa, että olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Nyt minun ei tarvitse miettiä sitä, että ylähuuleni katoaa, kun hymyilen leveästi. Nuorempana huuleni olivat jo ohuet, mutta kun ikää on tullut lisää, niiden kimmoisuus on vähentynyt, ja sitä kautta huulenikin, näyttävät paljon pienemmiltä. Täyteainehoidon jälkeen olen ollut tyytyväisempi ulkonäkööni, kuin koskaan. Totta kai, on luonnollista, että kasvot muuttuvat sitä mukaan, kun vanhenee, mutta ei se silti tarkoita, että en voisi käydä parantamassa huuliani, jos siihen on tilaisuus.

Huulten täyttö ei ole muuttanut minua, tai ajattelutapaani mitenkään, enkä halua yhtäkkiä kaiken maailman leikkauksia, ja korjailla koko naamaa. Olen tyytyväinen itseeni, ja olin myös ennen huulien laittoa. Tyytyväisyys itseensä, ja omaan ulkonäköön, lähtee aina sisältä. Jos et ajattele olevasi kaunis ennen kuin muutat kasvojasi, et tule ajattelemaan sitä leikkausten, pistostenkaan jälkeen. Ehkä juuri he, ovat ihmisiä, joilla ulkonäön muuttaminen menee liiallisuuksiin. Jokaisen on hyvä muistaa, että minkään maailman toimenpide, ei saa sinua näyttämään paremmalta, omissa silmissäsi. Itseään on opeteltava rakastamaan, aivan muilla keinoin. Kun näytät omasta mielestäsi hyvältä, ja ennen kaikkea hyväksyt oman ulkonäkösi, voit olla tyytyväinen itseesi, teit sitten toimenpiteitä kasvoillesi, tai et. Minä, valitettavasti, olen vasta vanhempana oppinut täysin rakastamaan itseäni. Miksi se niin usein menee niin, että vasta vanhana tajuaa, että itsellä ei ollut mitään hävettävää. Toivon, että olisin voinut olla ylpeä siitä, millainen olen, ja miltä näytän, jo nuorena. Loppujen lopuksi, kun sillä ei ole oikeastaan niin väliä. Jokainen ihminen on kaunis omalla tavallaan. Olemme yksilöitä, ja meidän tulisi nauttia siitä, että me kaikki näytämme erilaisilta. Sinun näköisiä ihmisiä on vain yksi, tässä maailmassa. Siksi sinun tulisi olla niin ylpeä siitä, miltä näytät. Omasta ulkonäöstä saa toki huolehtia, ja kannattaakin. Mutta myös tässä asiassa, kuten kaikessa, kohtuus kannattaa aina. Ei mennä liiallisuuksiin oman ulkonäön muokkaamisessa, sillä yleensä siinä vaiheessa, menee vikaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *